Review

Viime tekstistä onki jo kulunut tovi. Belgradin valloituksen viimeisiin päiviin mahtui mm. kaupungilla kiertelyä, joenrannan klubilaivojen yöelämään tutustumista ja Suomen joukkueen raivoisaa kannustamista korismatsissa Serbiaa vastaan. Suomalaisia oli kyseistä peliä katsomassa n. 30 henkeä n. 2000 serbialaista vastaan. Saatiin kannustusjoukkona hyvää jälkeä aikaan, Suomi hävisi vain pistein 80-72.
Tiistaina kotiinmatkustamispäivä oli täynnä negatiivisia asioita. Vettä satoi sekä lähtiessä Belgradissa että välilaskukentällä Münchenissä. Onneksi ehdin käydä ostamassa jo tulomatkalla huomaamani Baileys-suklaat tax-freestä tyttöystävälle. Vaikka ei siinä loppujen lopuksi ollutkaan mikään kiire, yhteyslentomme Münchenistä Helsinkiin oli Heathrow'n kentällä vallinneen ruuhkan takia 1h 20min jäljessä aikataulusta ja saavuimme Hki-Vantaalle klo 23 sijaan klo 00:10. Ja heti seuraavana aamuna olikin aikainen herätys sillä kasarmilla piti olla jo klo 8:00.
Jälleen kotoisaan Hennalaan Koskisen kanssa päästyämme pistimme kamat kasaan ja odotimme että yliluti heittäisi meidät Hälvälään metsäleirille, missä muut olivat olleet jo maanantaista asti. N. 8:40 hän kävi sanomassa meille että lähdetään vajaan tunnin päästä. Lähdimme liikkeelle lopulta n. 12:20. Metsässä hiukan potutti kun kuulin että muut olivat päässeet ampumaan kevyt-kk:lla, kevyt-kertasingolla ja tarkkuuskiväärillä. No, ehdinpähän mukaan heittämään kovan sirpalekäsikranaatin. Pikkuisen jännitti siinä vaiheessa kun seisoin bunkkerissa kersantin vieressä sokaton naatti kädessä. Sen jälkeen ei muuta kuin heitto ja pää lähes polvien välissä bunkkeriin suojaan, yläpuolelta kuului vain "Hyvä heitto, aivan keskelle!" ja jysähdys joka sai sydämeni jättämään lyönnin välistä. Sitten oli enää jäljellä sairaanhoitorasti ja saunailta järven rannalla. Yön nukuin 3 muun kanssa laavussa, koska sissiteltassa on hiukkasen ahdasta jos sinne änkee 14 henkeä sille tarkoitetun 8 sijaan. Aamulla lähdimme tavarat pakattuamme ja aamupuuron syötyämme klo 8 aikaan marssille takaisin Hennalaan. Marssin pituus oli jotakuinkin 25km, kaatosateessa. 4h kuluttua kasarmilla olikin sitten ihanaa päästä kuumaan suihkuun. Vielä varusteiden huolto ja pehkuihin ennen kymmentä.
Perjantaina oli ohjelmassa vain varusteiden huoltoa ja siivoilua ennen kuin meidät päästettiin "ansaitulle" viikonloppuvapaalle. Tämän viikonlopun olen viettänyt kotona tyttöystävän seurassa. En viitsinyt mennä salille kun valmentaja ja muut jumpparit ovat olleet lomalla keskiviikosta lähtien ja ovat vielä ensi viikonkin. Huomenna olisi kyllä tarkoitus mennä Koskisen kanssa illalla treenaamaan liikuntamyllyyn, mikäli meille on myönnetty HV:ta eli harjoitusvapaata. Tässä alkaa pikkuhiljaa halajamaan taas telineille, viime käynti oli Belgradin kisassa yli viikko sitten. Jos ei saada HV:ta niin sitten teen rengasvoimaa kasarmin liikuntatiloissa.
Eipä ole enää kauaa aikaa lorvia kotosalla, Koskinen tulee hakemaan minut kyytiin n. tunnin kuluttua, mennään kasarmille ennen klo 23:a. Tsekkasimpa tuossa tj:nkin, TJ 320, jippikaijei! Tähän on hyvä lopettaa tältä erää.