Toveri Chetä lainatakseni "paljon on virrannut vettä siltojen ali". Ei, pitkä blogaustaukoni ei johdu siitä että tj 0 bileet olisivat venähtäneet 4 viikkoa. En vain ole löytänyt aikaa ja motivaatiota kirjoittamiseen...
No, kuten tuossa jo tuli mainittua niin tuli se asepalvelus sitten vihdoin loppuunsa. Tihkusateinen toukokuun 28. päivä, muut lähtivät kasarmilta ajamaan kohti Loviisaa, minä hyppäsin Millan kyytiin ja ajoimme siitä Kuusamoon. Tai tarkemmin 30km Kuusamon pohjoispuolelle. Siellä tuli sitten mökkeiltyä melkein viikko, tähän lyhyeen lomaan ehti mahtua kaikenlaista, järvellä soutelua, grillausta, tunkion kääntö (mitä järkeä siinäkin oli?), saunomista ja... ai niin: yht. 76km marssimista oliivinvihreissä & flecktarn-kuviossa reppu selässä 4 päivän aikana. Oli muuten mahtavia maisemia karhunkierroksella ja sääkin oli loistava.
Kuusamon lomailun jälkeen alkoi arki. Maanantai-aamuna klo 5:30 herätys ja aamupalan & eväiden teon jälkeen fillarilla 8,3km töihin klo 7:ksi. 8,5h myöhemmin ulosleimaus ja fillarilla 9km salille neljäksi. Treenin jälkeen olin kotona 8 aikaan, sitten vielä ruuanlaittoa, ruokailu, vähän siivoamista ja n. klo 23 nukkumaan. Tällaista se on ma-ke. Torstaina ei sentään ole treenejä ja pääsen töistä jo 14:45. Perjantaina ehdin jo kolmeksi salille ja olen kotona "jo" 6-7 aikaan. Että tällaista touhua. Näin on tässä nyt mennyt 3 viikkoa.
Treeneistä ei löydy sen kummemmin kommentoitavaa, ihan normitouhua. Ei mitään loisteliaita leiskautuksia uusien liikkeiden parissa vielä tähän mennessä...
Juhannus: tuo suomalaisten kostea keskikesän mökkijuhla, jolloin ihmisillä perinteisesti muisti pätkii ja sattuu ja tapahtuu. Itse en pätkinyt jussina muuta kuin halkoja. Viikonloppu meni mukavasti Millan vanhempien mökillä Vesilahdella saunoen, grillaten ja puupinoa pienentäen.
Jussin jälkeen kuulin hurjia huhuja: Kalle (Määttä) ei ilmeisesti enää aio jatkaa voimistelua. Vie liikaa aikaa eikä saa fyrkkaa. Tämä päätös sai miettimään omia touhujani ja aloin pohtia 6-ottelun lopettamista. No onhan mulla ihan hyvä ottelu mutta ei se riitä kuin SM&PM tasolla... En tule ikinä saavuttamaan mitään mitalia ottelulla (EM ja korkeammat) ja epäilen suuresti sitä mahdollisuutta että pääsisin ottelun avulla olympialaisiin. Ensi vuoden MM:t ovat karsinta Lontooseen ja siellä minun pitäisi tehdä ~86 pinnaa päästäkseni olympialaisiin. Joo, ihan vaan semmonen 10 pinnaa parannettavaa ottelussa vuoden sisään. Kaksikin pistettä olisi jo huimaa kehitystä. Enkä suoraan sanottuna jaksa töiden lisäksi tehdä 4-tuntisia iltaharjoituksia. Jos keskittyisin vain renkaille ja nojapuille minun tarvitsisi treenata nykyisen ~20h/vko sijasta alle 10. Ja näin voisin kehittyä renkailla nopeammin ja tavoitella olympiapaikkaa. (Kun tästä huippu-urheilusta ei telinevoimistelussa saa mitään fyrkkaa, olympiakomitealta tukea +2500€/vuosi ja FinGym kisoista palkintorahaa +200€. Ja menot ovat pelkästä harjoittelusta -3000€/vuosi ja siihen kisa&leirimatkat päälle, keväältä MC-matkoja -1600€ ja kesällä ulkomaan leiri -700€ ja syksyllä pitäisi käydä vielä pari MC-kisaa, eli vuosibudjetti n. -4200€). Sitten jollain rahalla pitää maksaa vuokrat & ruuat... Miksi tää on näin pirun aliarvostettu laji että tällä ei saa edes lajin omia kuluja katettua! Saatika että jäisi edes karkkirahan verran käteen, unohtamatta sitäkin unelmaa että tällä voisi tienata elantonsa. Ehei, ei millään. Jos aikoo tässä lajissa maailmanmestariksi niin saat tehdä 40-tuntista työviikkoa jonka päälle treenata 20h viikossa, ja kaikki kulut pitää itse maksaa... Jos menestyksen nälkä ja rakkaus lajiin eivät olisi näin suuria niin lopettaisin varmaan heti... Ehkä tämä on vain hetkellinen mielentila, tai sitten ei. Kuitenkin se ottelu saa nyt väistyä jotta voin keskittyä kunnolla renkaisiin ja saan vähän vapaa-aikaakin. (3h/ilta kotona ei oikein riitä)
Thx & good night, huomenna ei ole illalla treenejä niin saan töitten jälkeen maksella vähän univelkaa pois.
perjantai 11. kesäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti