Treeniä treeniä, joulu, treeniä...

Heippa taas pitkästä aikaa, lukijat. (jos teitä on...)
Paljon on virrannut vettä siltojen ali sitten viime blogauksen. Mutta eipä tässä ole ollutkaan ihmeempiä asioita kerrottavana. Parin viikon loma Osijekin reissun jälkeen ja sitten treeniä, väliin viikon joululoma sillä aikaa kun mylly oli rempassa ja nyt taas treeniä. Vaikka onhan tässä nyt treenit kulkeneetkin. Nojapuilla on monta rautaa tulessa, samoin hevosella, ja täytyy sanoa ettei sieltä ahjosta ole mitään kiinalaista murometallia tulossa ulos. Renkailla aika on mennyt tekniikoiden hiomiseen, uuden alastulon treenaamiseen ja pääosin voiman tekoon. Elikkä liiketreeniä tämä on ollut, perusjunnaamista.
Ja sitten vähän siitä myllyn rempasta, työn alla oli siis jo pitkään valituksen aiheena ollut palamonttu. Sinne kun ei voinut ilman patjaa tehdä mitään, muutoin kolisi kantapäät pohjan läpi betoniin. Nyt on trampan päädyssä uusi palamonttu, ja isompi monttu on rekin toiselta puolen palamonttua ja toiselta puolen mattomonttua kattaen renkaiden, nojapuuaisan, hypyn ja volttiradan alastulot. Ja se on Spiethin monttu eikä mikään Gymnovan "Hästens"-malli joka hajoaa yhteen alastuloon jos ei ole kovaa mattoa mattomontun päällä. Eli saa tulla kovaa ja korkealta. Se on tosin vielä aika jämäkkä, (lue: uutuudenkarhea) eli ei siihen ainakaan vielä voi tulla päälleen alas, muuten kuolee (no ei ehkä kuole, mutta sattuu aikas kovasti). Seikka, jonka uskon antavan meille tilaa myllyyn. (Kova monttu ajanee teamgymit kisikselle treenaamaan hyppyä, minitramppaa ja volttirataa) Eilen jo yksi tyttöjen ryhmä valitteli uutta monttua surkeaksi koska he eivät voi enää treenata alastuloa koska se on niin kova. Mutta kyllä se siitä pehmenee, Stuttgartissa leirillä ollessamme pääsimme kokeilemaan samanlaista monttua, ja se oli pehmeä. (Se on kylläkin jo 10 vuotta vanha :D) Pakko sen montun on olla alkuun kova, jos se olisi heti alkuun optimaalisen pehmeä, menisi se käyttökelvottomaan kuntoon parissa vuodessa.
No joo mut, eiköhän tässä ollut nyt tarpeeksi tällä kertaa, pitää tästä siirtyä kyökin puolelle safkaamaan kinkkua ja laatikoita ennen kuin lähden taas myllyyn treenaamaan.
Ciao!